Samalla lain nimike muutettaisiin nykyistä selkeämmäksi ja paremmin tuomioistuinmenettelyä kuvaavaksi. Nykyisen lain nimike on voitu virheellisesti yhdistää hallintoasioissa sovellettavaan hallintolakiin. Sen sijaan nimike ”laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa” olisi yksiselitteinen ja informatiivinen. Se muistuttaisi rikosprosessia koskevan lain nimikettä (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa).
Oikeudenkäyntikulut SummaarinenAsianosaisen käsitettä käytetään useissa hallintolainkäyttölain säännöksissä. Ne koskevat esimerkiksi asianosaisen kuulemista, asianosaisen oikeutta suulliseen käsittelyyn tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Hallintolainkäyttölain säännökset asianosaisen ja päätöksen tehneen viranomaisen oikeuksista ja velvollisuuksista oikeudenkäynnissä ovat pääosin perustuneet ennen hallintolainkäyttölakia muodostuneeseen oikeuskäytäntöön. Säännösten sisältö on täsmentynyt edelleen hallintolainkäyttölain soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä.
Hallintolainkäyttölaissa on lähtökohtana, että hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Tämä koskee hallintolainkäyttölain 7 ja 8 §:n mukaan kuitenkin vain muutoksenhakua valtioneuvoston tai sen alaiseen organisaatioon kuuluvan valtion viranomaisen päätökseen. Lisäksi hallintolainkäyttölaissa todetaan, että oikeudesta valittaa kunnallisen tai kirkollisen viranomaisen taikka Ahvenanmaan maakunnan viranomaisen tekemästä päätöksestä säädetään erikseen. Jos toimivalta hallintopäätöksen tekemiseen on laissa annettu esimerkiksi yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai muulle kuin laissa tarkoitetulle valtion toimielimelle, valitusoikeudesta on hallintolainkäyttölain 9 §:n mukaan säädettävä erikseen.
Hallintoa koskeva oikeusturva voidaan järjestää monin vaihtoehtoisin tavoin. Osassa maista on erillisiä hallintotuomioistuimia, osassa hallintoa koskevat jutut on systematisoitu yleisten tuomioistuinten yhteyteen.
Vuonna 1987 voimaan tullut hallintolaki (forvaltningslov) ei sisällä yleissäännöksiä hallinnollisesta muutoksenhausta eikä oikaisusta. Muutoksenhaku toiselle hallintoviranomaiselle tarkoittaa yleistä, lautakuntapohjaista muutoksenhakujärjestelmää. Muutoksenhakulautakuntia (ankenævn) on lukuisia. Järjestelmästä käytetään nimitystä administrativ rekurs, jota koskevat säännökset perustuvat erityissääntelyyn. Käytännössä suurin osa hallintopäätöksistä voidaan saattaa tällaisen uudelleenharkinnan (efterprǿvelse) kohteeksi. Suurin osa hallintoasioita käsittelevästä erityislainsäädännöstä mahdollistaa muutoksen hakemisen erilliseltä lautakunnalta. Tämä saattaakin olla pakollinen vaihe ennen oikeusprosessia (esim. veroasioissa). Jos tällaista erillistä muutoksenhakulautakuntaa ei ole, juttu menee suoraan tuomioistuimeen.
Käsittelyt ovat pääosin suullisia ja julkisia. Myös suljetuin ovin tapahtuva käsittely on tietyin edellytyksin mahdollinen. Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Jos asianosainen voittaa osan jutusta ja häviää osan, kulut jaetaan suhteellisesti.
Iso-Britannian järjestelmä on kolmiportainen. Ensi asteena oikeudenkäynnissä hallintoasioissa toimivat hallinto-oikeudet (Administrative Court, joka on osa Queen’s Bench Division of the High Court of Justicea). Lisäksi ensi asteena voi olla jokin lukuisista erityistuomioistuimista (Tribunals). Muutosta voidaan hakea ensin valitustuomioistuimen siviiliosastolta (Court of Appeal, Civil Division) ja edelleen korkeimmalta oikeudelta (Supreme Court of the United Kingdom).